tiistai 13. lokakuuta 2009

Hajanaisia ajatelmia säädön kurimuksesta

RailAway on kohta kävelyiässä - noin 12 kuukautta sitten starttasimme hommat. Sen jälkeen ei ole kulunut päivääkään, ettei proggis olisi ollut jollain tapaa mielen päällä. Vaikka nyt ollaan jo kakkosdemon tuotannon kynnyksellä, tekemistä on loputtomasti ja stressiarvot veressä huutavat hoosiannaa.

Terhin ja Matiaksen tie käy kohti Slovakiaa sunnuntaina (kaksikko osallistuu intensiiviselle dokkarikurssille ennen matkan alkua) ja esituotannon loppuvaiheet ovat vahvasti käsillä. Homma pelaa kaikilla sektoreilla ja viime viikon kiivaan kinastelun jälkeen demokratia toimii jengissä entistä paremmin - nyt kaikki puhaltavat yhteiseen hiileen eivätkä omiin muniinsa/munanjohtimiinsa. Käsikirjoitus on valmiinpuoleinen, matkasuunnitelma lyöty lukkoon ja lennot varattu, mutta vielä tekemistä piisaa - skriptin lopullinen hiominen, reilikorttien hakeminen, varusteiden pakkaaminen, miljoonat tuotannolliset paperihommat ja kuvauslupien hankkiminen Euroopan ankarimmilta byrokraateilta (diktatuuri kun tykkää valvoa, miten heistä maailmalla puhutaan)...

Matkan alkusäätöjen aiheuttama paine, stressi ja ahdistuneisuuden tunne ovat tuttuja jokaiselle pidempää keikkaa heittäneelle. Vaikka kuinka käynnistäisi matkasuunnittelun hyvissä ajoin, siitä huolimatta viimeiset kaksi-kolme viikkoa (toki persoonasta riippuen) menevät hillittömän lähtösäädön parissa. Leikkaa tukka, hommaa vakuutus, punnitse rinkka, aja trekkikengät sisään, hyvästele kaverit - lista tuntuu loputtomalta eikä lyhene millään. Yöllä mielessä pyörii pelko ja ahdistus: mitä on unohtumassa, mitä jos koko reissun onnistuminen onkin kiinni siitä yhdestä pienestä jutusta jota en muista?

Kuten yleensä, stressaaminen tulevista tapahtumista on totaalisen turhaa - niiden sujumista ei voi ennustaa, mutta niihin voi valmistautua toimimalla järkevästi. Hyvä konsti säätöstressin niittaamiseen on tehdä itselleen selkeä, riittävän väljä ja kaiken olennaisen kattava to-do-lista, joka antaa riittävästi aikaa kaikkien askareiden suorittamiseen. Ja tämä lista kannattaa hahmotella paperille jo siinä vaiheessa, kun lennot ovat varatut ja reissuunlähtö varmistunut, ei kuukausi ennen lähtöä (esimerkiksi rokoteohjelmat saattavat olla parikin kuukautta pitkiä kaikkine tehosteineen).

Kun sitten seistä töröttää rinkka selässä Helsinki-Vantaalla, matkaanlähdön ainutlaatuinen fiilis on täysi, tyydyttävä ja totaalinen, kun tietää hommien olevan kaikin puolin reilassa. Siinä vaiheessa ahdistuneisuus katoaa ja mielen täyttää seikkailu - nyt mennään eikä meinata!

Tuota tunnetta odotellessa nämä kaksi ja puoli säätöviikkoa kuluvat siivillä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti