”Olis siistiä lähtiä reissuun, vaan ku ei ole rahhaa eikä oikein aikaakaan ja eikö ne kerjäläiset tuu justiinsa sieltä…mahtavaa kyllä olis lähtiä vaan ehtiihän sitä myöhemminkin…”
Paskat ehtii. Tai saattaa ehtiä, mutta koskaan ihmisellä ei ole tarpeeksi tunteja ja euroja tai maailmalla niin auvoisaa tilannetta, että nuo kriteerit täyttyisivät. Paras RailAwayn porukan korviin kantautunut selitys Aasian reissusta kieltäytymiseen kuului ”No kun siellä on niitä thaimaalaisia huoria…”.
Jos sisälle syttyy reissukipinä, sitä ei saa tukahduttaa! Tuo mahtava kipristely on vienyt tämänkin porukan immeisiä kolmelle eri mantereelle ja yli kahteenkymmeneen valtioon. Paras tapa ruokkia liekkiä on jatkuva reissuhaaveilu ja siitä on noviisinkin hyvä startata.
Ensimmäisen matkakohteen valinnassa ei kannata rääkätä itseään: unohda ”kokeneiden trävellereiden” kommentit pilalle turistisoituneista kohteista ja muu yleinen kätinä. Matkailun viehätys rakentuu omakohtaiselle kokemiselle ja omien kokemuksien korostamiseen liittyy harmillisen monesti muiden elämysten vähättely.
Omien kokemusten ylentäminen ja muiden sylkeminen synnyttää vastenmielisen termin ”väärin matkustettu”. Tätä syytöstä ei koskaan esitetä suoraan, vaan se kohdistetaan märkäkorvalle kohdetta, majoituksia, harrasteita sekä ruokakokemuksia vähättelemällä ja arvostelemalla. Pakettimatkakohteet ovat automaattisesti Anuksen Karjalasta, hotellissa nukkuminen on turistin hommaa ja Mäkkärissä ei saa syödä vaikka kaikki muut lafkat olisivat kiinni ja takana vuorokauden junamatka ankarassa ripulissa.
Törkeimpiä tylyttäjiä ovat yhden pidemmän matkan tehneet reissaajat, jotka ovat mielestään riittävän kokeneita sanomaan muille, mitä tehdä ja minne mennä (paradoksaalista on se, että nämä samat ihmiset eivät halua sinun tunkevan heidän tontilleen). Kitisijät ovat unohtaneet ensireissun jatkuvan tunnevyöryn, joka tekee kaikesta uudesta automaattisesti mahtavaa ja ainutlaatuista. Jätä tämä kuppikunta märmättämään keskenään ja haaveile miten haluat.
Kun kipinä ensimmäisen kerran syttyy, ei lentoja tarvitse varata samana iltana (esimerkiksi Iikalla on suuria vaikeuksia hillitä itseään innostuksissaan – onneksi muu ryhmä palauttaa herra Visionäärin maan pinnalle). Anna mielen mennä. Jos pitää nähdä yksi paikka ennen kuolemaa, mikä se on? Jos se on Pariisi, ala haaveilla äläkä anna kenenkään lannistaa innostustasi. Matkailussa on kyse omasta ajasta ja henkilökohtaisista kokemuksista, joten nyt saa olla itsekäs!
Lueskele foorumeita (vaikkapa LP:n Thorn Treetä, Pallontallaajia tai Strandedia), leiki Google Earthilla, lue reissublogeja ja selaa alueesta kertovaa matkakirjallisuutta (osia Lonely Planetin oppaista voi lukea ilmaiseksi täällä). Ime vaikutteita kaikkialta. Kokonaiskuvan hahmottamisen jälkeen voi alkaa tarkemman suunnittelun.
Älä ahdista itseäsi nurkkaan heti alussa – siten haaveet konkretisoituvat varmemmin.
Seuraavassa reissuvinkkiosiossa annetaan konkreettisempia ohjeita matkan suunnitteluun.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti