torstai 24. joulukuuta 2009

RailAwayn Romania-demon traileri netissä!

Joulun kunniaksi julkaisemme parisen viikkoa sitten valmistuneen trailerin!

Trailerin voi katsoa tästä: http://www.youtube.com/watch?v=MU8deIKtoCE

Leppoisaa joulunseutua, villejä välipäiviä ja reissuntäyteistä vuotta 2010 toivottaa koko RailAwayn poppoo!

perjantai 18. joulukuuta 2009

Kiitos tästä vuodesta

Pakkanen alkaa viimein hellittää, Oulun taivaalle hiljalleen lipuva pilvimassa estää lämpöä karkaamasta ja ihmisiä lannistumasta kylmyyteen. Tänään on ensimmäinen arkipäivä kuukauteen, kun en ole taapertanut toppavarusteissa kohti Kotkantien yksikköä ja kahdeksantuntista Final Cut Pro -hetkeä. Ei, demo ei ole vielä valmis, mutta pääpiirteissään homma alkaa näyttää selvältä.

Leikkaus on muutamaa pikkuhiomista vaille valmis, minkä jälkeen Matias alkaa määrittää värejä ja korjata ääniä. Terhi jatkaa ekstrojen parissa puurtamista ja lopullisena silauksena DVD:lle värkätään myös kommenttiraita. Vaikka omakehu onkin suomalaisessa kulttuurissa rumaa ja paheksuttavaa, on silti pakko olla hiljaisen tyytyväinen: 15 tuntia materiaalia on puserrettu 30-minuuttiseksi kokonaisuudeksi, jossa onnistuimme paikkaamaan monia edellisen demon puutteita. Viikko sitten esitimme OAMK:n Showtime-tilaisuudessa 9 minuutin kohtauksen Bucegin vuoristokeikasta ja palaute oli innostunutta ja innostavaa. Siitä vilpitön kiitos.

Nyt on hyvä hetki katsoa taaksepäin ja todeta, että vuosi RailAwayn parissa on vierähtänyt. Vuodenkierto on pitänyt sisällään kaksi hienoa kuvausmatkaa, lukuisia epätoivoisia vitutuksen kurimuksia, hillitöntä räkänaurua ja ennen kaikkea lujaa, määrätietoista työtä. Olemme tehneet duunia jatkuvan paineen alaisena, koska edelleenkään meillä ei ole mitään takeita siitä, mikä on ohjelmamme tilanne vuoden päästä. Niin pitkä matka on kuitenkin kuljettu, ettei vaihtoehtoja ole kuin yksi: eteenpäin.

Kiitokset kaikille meitä tukeneille, opettaneille, rahallisesti avustaneille, tsempanneille, hajoilua ymmärtäneille, tavaroita lainanneille, tunnusmusiikkia säveltäneille ja kaikille muille. Ilman teitä emme olisi päässeet Oulua kauemmaksi ja unelman toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista. Jokaisen yksittäisen ihmisen myötävaikutus demon valmistumiseksi on ollut korvaamaton osa kokonaisuutta.

Nyt RailAway siirtyy ansaitulle joululomalle (tai no, välipäivinä on varmaan jo pakko palata edittipöydän ääreen) ja palaa eetteriin taas vuodenvaihteen jälkeen. Leppoisat lomanseudut, hilpeät hanukat, joviaalit joulut ja uljaat uudenvuodet teille kaikille!

keskiviikko 9. joulukuuta 2009

Long time, no see!

Aivan ensimmäiseksi pahoiteltakoon pitkää informaatiokatkosta - Romaniassa velloneen paniikin jälkeen ei ole meistä tässä blogissa kuulunut pihaustakaan. Syitä on monia, mutta jätettäköön ne erittelemättä ja vedottakoot pelkkään laiskuuteen!

Selvisimme siis reissusta elossa, kaikki kolme pallopäätä. Meikäläinen ja Matias viihdyimme Brasovilaisessa sairaalassa huimat neljä ja puoli päivää, kunnes maltoimme lähteä sieltä pois. Kokemus oli kyllä vertaansa vailla, ja tapauksesta kirjoittelivat niin paikallislehti Kaleva kuin mm. Iltalehtikin. (jos ei naamaansa saa iltapäivälehtien kanteen, niin eihän se silloin ole reissu eikä mikään!) H1N1-epäilyt osoittautuivat onneksemme tyhjiksi ja pääsimme ulos polilta. Lähtiessä mulla oli vielä aika kovia vatsakipuja ja luultavasti vähän kuumettakin, mutta huijattiin kuumemittaria ottamalla se pois kainalosta ja tuskanirvistelyn sijaan tyydyin vain hymyilemään hoitajille ja vakuuttelemaan hyvää terveyttäni. Ei tehnyt enää mieli jäädä sairaalaan, vaan lähinnä päästä edes ulos kuolemaan - oli tauti mikä hyvänsä!

Niinpä koulumme pyynnöstä (ja kustannuksella..) tilasimmekin pikaisesti uudet lennot takaisin Suomeen, jotta pääsisimme hyvään hoitoon. Reissun loppupuoli kaatui siis vähän turvalleen, mutta minkäs tekee - niin sankari ei allekirjoittanutkaan ole, että lähtisi puolikuntoisena leikkimään suurensuurta seikkailijaa. Näinpä matkustimme siis Bukarestin kautta takaisin Ouluun - totta kai lentoyhtiömme vielä ehti laukkummekin johonkin kadottaa tuolla välillä. Onneksi ne saapuivat seuraavana päivänä saapumisestamme kotiin.

Oulussa meikä paineli suorinta tietä yksityiselle lääkäriasemalle selvittämään heti, mikä mua vaivaa. Niinpä meikästä otettiin lähestulkoon varmaan kaikki mahdolliset testit mitä ottaa voi, ja lopulta esimerkiksi kummatkin käsitaipeeni olivat jo niin pisteltyjä, että hyvä kun kädet taipuivat mihinkään suuntaan...

Kaiken tämän jälkeen en edes tiedä mitä musta löytyi, mutta ainakin kampylobakteeriin söin lääkitystä. Kyseinen sairaus on ulkomailla käsittääkseni melko yleinen, ja sen voi saada mm. likaisesta vedestä tai huonosti kypsennetystä lihasta. Oikealla hoidolla se olisi talttunut jopa tunneissa, mutta eihän meikäläistä siellä Romaniassa tällaisten varalta hoidettu, koska uskoivat niin pyhästi siihen että kannan sikaflunssaa. No, eipä se auta enää jossitella, nähty ja koettu! Mistä lie olen saanut viruksen kehooni, se jää ikuiseksi arvoitukseksi. Reilua toki on se, ettei pojilla ollut mitään oireita mistään vastaavasta :D Eli olen mennyt itse työntämään suuhuni jotain, mitä ei olisi pitänyt... great!

Nyt sitten onkin vietetty aikaa vain editoimassa kasaan saatua materiaalia ja miettimässä kuumeisesti tuleeko tästä nyt mitään vaiko eikö tule. Itseänihän on ainakin kovasti naurattanut, joten myöhemmin näkee kuinka paljon muita!

Vaikka kuvausreissu onkin ohi, pysykäähän linjoilla! Uusia matkoja on kovasti suunnitteilla, sillä esimerkiksi Iikka ja meitä kotisuomessa kovasti tsempannu graafikkomme Julia ovat lähdössä muutaman kuukauden päästä kiertämään Indoja ja muita asiaankuuluvia hoodeja. Sitä ennen itse yritän päästä käymään vaikkapa Espanjassa, ja Matiaksesta nyt ei kukaan ota selvää. Sehän saattaa ampaista vaikka kuuhun....

Kuulemisiin!
- Terhi