Millaista palautetta olemme saaneet?

Terve ja morons!

Kaksi viikkoa RailAwayn ensi-illasta on vierähtänyt ja tunnelmia voisi kuvata kuluneella sanaparilla: väsynyt mutta onnellinen. Vaikka itsekin tiesimme tehneemme enemmän asioita oikein kuin kertaakaan aikaisemmin, ovat katsojamäärät olleet meille huikea yllätys. Tällä hetkellä RailAway 3:n klippejä on katsottu Youtubessa 1700 kertaa (siis itse demon), Vimeossa napsahti tonni tohjoksi eilettäin ja Riemurasiassa ensimmäistä osaa (toista ja kolmatta ei jostain syystä suostuttu sivustolle ottamaan) yli 3200 kertaa. Facebookissa RA3:n linkkiä on jakanut 146 ihmistä, mikä on paljon. Facebookin faniryhmän määräkin on kasvanut mukavasti - kiitos teille kaikille katsojille, ensinäytökseen osallistujille, linkkien jakajille ja jeesaajille!

Katsojamäärä ei tietenkään kerro vielä ohjelman laadusta mitään (kuten Salatut elämät meille verevästi todistaa), joten oleellista on ohjelmasta saatu palaute - joka on järkiään ollut erittäin positiivista. Yleisin kehu on etenkin RailAway 2:n nähneiltä ollut "positiivinen yllätys" ja se, että viimeinkin RailAway näyttää ja tuntuu omalta ohjelmaltaan (eriäviäkin mielipiteitä toki esiintyy). Erityisen mukavaa on ollut hoksata, että suurin osa yleisöstä tuntuu ymmärtäneen, mitä ohjelmallamme halusimme sanoa.

Tässä muutama kommentti, jotka edustavat aika hyvin palautteen mediaania:

"Hyvää työtä! Tämä oli selkeästi paremmin toteutettu ja suunniteltu kuin Romanian jakso. Enpä löydä paljon lisättävää tästä jaksosta. Olette saanet selkeästi enemmän kokemusta kuvauksesta ja leikkaamisesta sitten viime jakson. Varmasti on jotain parannettavaa, mutta en nyt juuri osaa pukea sitä sanoiksi.

Keep up the good work!"

"Vau, positiivinen yllätys.

Pelkäsin wannabe-madventuresia mutta tuohan olikin hyvä pätkä. Nähty selvästi vaivaa kuvaamiseen ja leikkaamiseen. Kivaa että puhutte omalla äidinkielellä(murteella)."

"Hyvä oli! Pitkähkö pätkä, mutta ei mitään ongelmaa ollut jaksaa katsoa kokonaan, vangitsi siis katsojan mielenkiinnon. Loistavaa kuvaustyötä.. äänitys ois voinu olla vähän parempi tossa romaneihin liittyvässä haastattelussa (mies toimistossaan..) Sitä en tiedä löytyykö tällaiselle kysyntää telkkarin puolella. Mainoskanaville tuskin riittää mediaseksikkyys, mutta hyvinkin voisin kuvitella näkeväni Ylellä tällaisen asiapitoisen reppureissuohjelman. Enivei, tervemenoa tv-alalle!"

"Ei pahalla, mutta Madventures-estetiikka ynnä gestiikka on läsnä kokoajan. Tuosta alun karttazoomauksesta leikkauksiin. Koittakaa erottua hiukan enemmän MV-jätkistä, teette kuitenkin ohjelmaa eri kulttuuriympäristössä ja keskitytte enemmän itse matkustamisen kuvaamiseen, kuin ilmiöiden tutkiskeluun a la MV3. Silti, hienon pilotin(?) olette saaneet aikaan. Vielä hiukan omaleimaisuutta lisää, niin tästä tulee loistava! Tsemppiä ja onnea!"

"Keke:"Kattokaa ny näitä maisemia!", Iikka: "Eipä!".

Syvemmät plussat ja miinukset sikseen, legendaarista, erityisesti musat oli kohdillaan. Lähditte etsimään Bulgarian sydäntä ja löysitte sen, myös välititte sen meille katsojille. Ensimmäistä osaa näkemättömänä, löysitte mielestäni nyt vihdoin myös RailAwayn sielun ja sydämen, vaikka hattutemppua yritittekin siat. Haluan Bulgariaan, kiitos! :)"

"Noi näyttää sellasilt jätkilt et noita raiskattiin hanuriin 100 kertaa tuolla ja varastettiin jokainen tavara vähintään 50 kertaa"

"Huoh wnb madventures"

"Ur videos are mad positive , u know showing these places , sitting with ordinary village people eating and having fun its just beautiful , really inspiring ! Good job !"

Mitenkään kotimaista palautetta väheksymättä, kaikkein eniten sydäntä on lämmittänyt bulgarialaisten antama palaute, jossa RailAwayta on kiitelty Bulgarian näyttämistä realistisessa, kliseitä rikkovassa valossa. Erityisesti erään bulgarialaisystävämme sanat ovat paras palkinto, mitä pitkästä työrupeamastamme olemme saaneet: "Tuntuu käsittämättömältä, että kolme ulkomaalaista voi noin lyhyessä ajassa ymmärtää maastamme näin paljon".

Mutta tyytyväisyydessä möyriminen sikseen, kissa kiitoksilla elää! Koska katsojamäärien ja palautteen perusteella olemme osuneet lopultakin oikeaan, on aika lähteä viimeiseen rynnäkköön eli RailAwayn tarjoamiseen tuotantoyhtiöille. Tällä hetkellä vetämässä on tiedustelu kahdelle suomalaiselle tuotantoyhtiöille, joiden vastausta odotamme pukamat päristen ja täristen.

Miten tukijamme voivat jeesata RailAwayn läpimenoa? Hankkimalla meille mahdollisimman paljon yleisöä ja näkyvyyttä! Mitä laajempi kannatus ohjelmallamme on, sitä paremmin tuotantoyhtiöt ja kanavapomot hoksaavat, että suomalainen tv-tarjonta kaipaa muutakin kuin yliyksinkertaistettua jenkkiviihdettä ja tylsänpulskeaa ostoskeskus-realitya.

Auringonpaistetta kevääseen ja hymyä harmaaseen arkeen,

- Iikka

PS. Ai niin, tsekatkaapa tiivistetty RailAway-historiikki tästä lehtijutusta!

RailAway 3 Bulgaria netissä!

Kas niin, nyt se on sitten viimeinkin totta, RailAway 3 on täällä. Kiitokset kaikille mukana olleille, nyt ei tyhjästä takista irtoa pontta pidempään tarinointiin.

Pistäkäähän linkkiä jakoon ja kutsukaa ystäviänne katsomaan, menossa on meidän viimeinen puskumme!

Suomenkielinen versio (heikkotehoisella koneella kannattaa välttää HD:na katsomista):

http://www.vimeo.com/21551668

Enkkusubeilla varustettu kansainvälinen versio:

Osa 1: http://www.youtube.com/watch?v=lRxxJjKmurg
Osa 2: http://www.youtube.com/watch?v=DdURhKA5XFs

Osa 3: http://www.youtube.com/watch?v=2UBJy5esihs

Kiitos ja kumarrus, minä lähden nyt ansaitulle lonkanoikaisuhetkelle! Palataan asiaan!

- Iikka

Se on nyt valmis!

Hiiohoi!

Ämpyilyn, säätämisen, härväämisen ja loputtoman työstämisen jälkeen voimme hyvillä mielin todeta, että RailAway 3: Bulgaria on viimein valmis.

Ensi viikko on meille juhlaviikko, sillä silloin on luvassa peräti kaksi ensiesitystä! Fyysinen enskari pidetään 29.3.2011 kello 13-14 Oulun seudun ammattikorkeakoulun Kulttuurialan yksikössä (Kotkantie 1, Oulu) - tilaisuuteen on vapaa pääsy ja luvassa on ultimaattinen RailAway-elämys järettömän kokoiselta kankaalta. Kyseisessä tilaisuudessa on paikalla koko RA-rökörössi, joten kysymyksiä reissailusta tahi ohjelman tekemisestä sopii esittää. Tapahtuman FB-event löytyy tästä.

Koska kyseinen ajankohta on työssäkäyvälle hankala ja fanejamme löytyy pisin mualimaa, keskiviikkona 30.3.2011 pilottijaksomme läsähtää nettieetteriin! Suomenkielisillä teksteillä varustettu versio löytyy keskipäivän jälkeen Vimeo-palvelusta ja enkkusubeilla varustettu versio Youtubesta. Kyseisen tapahtuman FB-eventiin voi heittäytyä mukaan täällä.

Takana on lähes kolmen vuoden työ, tuhansia kilometrejä, tarinoita, muistoja - vaikka aina ei ole ollut huippuhauskaa, hetkeäkään en vaihtaisi pois. Enkä millään tahtoisi tarinamme päättyvän tähän. Niinpä pyydänkin kaikkia blogin lukijoita jeesaamaan meitä tässä viimeisessä rynnäkössä - kutsukaa tuttujanne enskareihin, pistäkää traileria kiertoon ja kun jakso pompsahtaa nettiin, älkää kursailko sen levittämisessä!

Tästä se lähtee, viimeiset vedot - kohta ollaan perillä!

- Iikka

Ekstraa ränniin!

Hojts!

Tarjolla jälleen kooste viime aikoina julkaistuista ekstraklipeistä, mikäli joku on ne missaillut. Trip to Mt. Vitosha on perusekstraa painavampi tekele, poistettu kohtaus, jolle ei löytynyt tilaa demosta.

Proggiksen etenemisestä sen verran, että helmikuun loppuun demo ei ihan ehtinyt valmiiksi, mutta loppusuoralla ollaan tiukasti. Leikkauksessa tehdään viimeisiä hiontoja, kartta-animaatioita fiksaillaan vimpan pääle ja muutenkin jäljellä on enää lopullinen timantisointi. Pari-kolme viikkoa enää ja sitten rävähtää.

Sitä odotellessa pidämme huolen, että tuoretta tiirattavaa löytyy:

Crazy Train (On the train to Burgas)

Trip to Mt. Vitosha (Mt. Vitosha, Bulgaria)

Lost in Transportation (Dupnitsa, Bulgaria)

Jeeper Creeper (Bistritsa, Bulgaria)

Raakaleikkaus on...valllmis!

Näin se on, ihme ja kumma, mutta näin se todellakin on.

Lähes kolme kuukautta kestänyt raakaleikkausprosessi on viimein saatu valmiiksi työllä ja tuskalla. Ihmeellisen hankalaksi touhu oli heittäytyä - tiedä sitten mistä johtuu (syksystä, rimakauhusta, laiskuudesta, prokrastinaatiosta, ajoittaisesta puutumuksesta), mutta voi tätä fiilistä, kun homma alkaa pik'hiljaa päätyä pakettiin ja nähtäville.

Marssijärjestys helmikuun suhteen menee siten, että nyt hiotaan raakaleikkauksesta dimangi, plantataan graafikoiden piirtelyt söyhyn, annetaan Ottomaanin säätää äänet ja säveltää musat, mainostellaan vähän ympäriinsä ja pidetään kuun lopulla enskari. Eiks je? Minustakin tämä on varsin hyvä suunnitelma. Sen jälkeen sitten aletaan härkkiä tuotantoyhtiöitä ja sponsseja, mutta first things first ja itse pätkä valmiiksi. Noin nelisenkymmentä minuuttia demolle tuli mittaa, joten tunnin ohjelmapaikkaa lähdetään hakemaan - eikä RailAway vähempää ansaitsekaan bulkkiviihteen ja formaattipaskan täyttämässä televisioeetterissä.

Muina hyvinä uutisina mainittakoon että Iikka on alkanut lenkkeillä, Keijo on ostanut Singstariin uusia balladeja ja Matias on kuvannut poroja. Ja ai niin, trailerilla meni tonni rikki viikonloppuna - kiitos, kiitos, kiitos. Jatkakaa lähetystyötä!

Julkaistiinpa tässä yhteydessä yksi ennennäkemätön stilli itse demosta - liittymällä Facebook-faniksi näet niitä enemmältikin. Ja pysyt kartalla muutoinkin paremmin.

Ulkona ja pään sisällä paistaa taas aurinko. Mahtava meininki, ei voi muuta sanoa!

- Iikka

Ekstraklibulaa!

Hoj! Edittihuoneeseen matkalla, laukussa läppäri ja piimää vaan. Menemmä Matiaksen kanssa hommiin, Keijo myy Markka-Marketissa piimää.

Muutama ekstraklippi kootusti ja tuore, ennennäkemätön uusimpana, olkaatten gut:

Welcome to City 17 (Sofia)

Vodka Breakfast (Sunny Beach)

Captain Hindsight & Mount Doom (Yastrebets)

Good Morning Bulgaria (on trails)

iPhone Grammatics (Sofia)

Friendship Creature (Sofia)

Feeniksin vuosi

"Sillä, miltä aamulla tuntui, ei ole paskankaan väliä. Ennemmin voimakkaita tunnetilojen heilahteluita ja fiilisten ääripäitä kuin samaa harmaata jurnutusta päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen."

Ote Latvian matkapäiväkirjasta parin vuoden takaa tiivistää erinomaisesti RailAwayn vuoden 2010. Alkuvuodesta homma oli roiskahtanut totaalisesti reisille: kakkosdemon kuvaukset päättyivät karanteeniin ja ryhmän sisällä välit olivat totaalisen tulehtuneet, eskaloituen lopulta porukan hajoamiseen Terhin lähdettyä. Fiilikset olivat synkät, ohjelma umpikujassa. Tätä demoa ei voisi myydä ja uuteen ryhtyminen tuntui mahdottomalta ajatukselta. Erityisesti tämä harmitti siksi, että saimme hyvää palautetta ja kehuja sekä yleisöltä että ammattilaisilta - homma tuntui jääneen epäreilulla tavalla kesken.

Jossakin vaiheessa sisuuntuminen iski kehiin: perkele, tämähän ei muuten ollut vielä tässä. Sekä minä että Matias tiesimme, että viimeisintä iskua ei ollut annettu. Pystyisimme paljon parempaan ja mielessä takoi ajatus, että jos tätä nyt ei tehdä loppuun, homma jää kaihertamaan loppuiäksi. Heitimme Romania-demon nettiin ja 2000 katselukertaa myöhemmin ongimme palautteesta esille ne oleelliset ohranjyvät. Tarvittiin hyvää meininkiä, auringonpaistetta, riemukasta reilaamista, ei hajoilua ja valittamista ja väkinäistä seikkailunhakua.

Koska lähtisimme demontekoreissulle viimeistä kertaa, enää ei tarvinnut puristaa mailaa. Meillä oli kokemusta ja rohkeutta lähteä ajattelemaan asioita laatikon ulkopuolelta. "TV-journalismia kuvataan autofocus-kameroilla" - ja paskan perseet kuvataan, me tehdään tämä homma ensimmäisinä Canonin femmadeellä. "Te tarvitsette naisjuontajan, jotta erotutte massasta" - ehkä, mutta tärkeämpää on löytää hyvä tyyppi, joka ei pelkää kameraa ja jonka kanssa on mukava reissata: tervetuloa kelkkaan, Keijo! "TV-sarjaan vaaditaan tarkka käsikirjoitus, jonka mukaan mennään" - tai sitten ei, vedetään kyllä punainen lanka muttei roikuta siinä orjallisesti.

Hoksaus tehdä asiat "mium maum mukkaa", suuntaaminen kokonaan tuntemattomaan maahan ja rohkeus painaa tilanteisiin ennennäkemättömällä draivilla tekivät Bulgarian kuvausmatkasta parhaan RailAway-keikan niin laadullisesti kuin elämyksellisesti. Vastaan tuli käsittämättömiä näkyjä, mahtavia makuja, oksettavia hajuja ja kertakaikkisen loistavia tyyppejä. Enää emme eristäytyneet hotelleihin ja sitoneet itseämme käsikirjoitukseen - olimme aidosti matkalla, eläen tilanteet sellaisina kun ne tulivat vastaan. Pasilaa lainatakseni, täytyy uskaltaa uskaltaa - siihen tiivistyy koko matkailun elämyksellisyys: oman mukavuusalueen ulkopuolelle astumiseen.

Bulgarian reissu kilpailee kiivasti parhaasta reissukokemuksestani Aasian keikkojen kanssa. Kertaakaan en ole kokenut olevani noin syvällä paikallisessa kulttuurissa - ja siitähän RailAwayssa on kyse: Thaimaan rannalla makaava rastapää on paljon lähempänä turvallista kotiaan kuin vuoristokylässä bulgaarimuurarin kanssa pontikkaa ryyppäävä reilaaja.

Vaan vielä on duunia jäljellä. Demo tehdään valmiiksi ja sen jälkeen laitetaan kaikki peliin, jotta homma saadaan tv-ruuduille. Se ei onnistu ilman tukijoukkojamme: kerta kerran jälkeen sydän lämpenee, kun joku on kiinnostunut tekemisistämme, Facebook-tykkää ekstraklipistä tai jakaa traileria eteenpäin verkossa. RA3-traileri on parissa viikossa kerännyt melkein yhtä paljon katselukertoja kuin edellisen demon teaser vuodessa - se kertoo paitsi siitä, että olemme oikeilla jäljillä, myös siitä, että tukijoukkomme on tehnyt aktiivista lähetystyötä. Siitä ja kaikesta muusta suuri ja vilpitön kiitos.

Näissä herkissä ja loistavissa fiiliksissä on hyvä taputella umpeen vuosi 2010 ja siirtyä viimeisiin rentotumismomentteihin ennen seuraavaa duuniputkea. Reissatkaa, haaveilkaa, nauttikaa ja arvostakaa elämää myös seuraavana vuonna - niin teemme mekin!

- Iikka